Rajajokikomissio – Yhteistyötä, tietoa ja tukea tuntureilta merelle saakka
Teksti, Rajajokikomissio
Tornionjoella on koettu kaksi todella huonoa lohivuotta peräjälkeen. Sekä jokeen vaeltavien kutulohien, että joelta mereen vaeltavien lohipoikasten määrät ovat romahtaneet. Syyt tilanteelle ovat ainakin osin epäselvät, mikä korostaa tarvetta olla hyvin varovainen kaikessa sellaisessa toiminnassa, joka voi aiheuttaa uusia uhkia vaelluskalakannoille.
Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission järjestämä ja järjestyksessään toinen merituulivoimaa ja vaelluskaloja koskeva rajanylittävä keskustelutilaisuus järjestettiin Kemissä lokakuussa. Ensimmäinen tilaisuus järjestettiin Haaparannalla keväällä 2023. Noin 80 osallistujaa saapui Kemiin ja etäyhteyksin ajankohtaisen aiheen ääreen – asiantuntijoita, päättäjiä, tutkijoita, hankekehittäjiä ja muita sidosryhmiä Suomesta ja Ruotsista. Seminaarissa nousi esille huoli heikentyneistä lohikannoista ja vaelluskalojen elinvoimaan vaikuttavista mahdollisista tekijöistä merellä, mukaan lukien merituulivoimahankkeet.
Merituulivoiman hankealueet sijaitsevat rajajokisopimuksen maantieteellisen soveltamisalueen ulkopuolella. Näillä hankkeilla voi kuitenkin olla vaikutuksia, jotka ylettyvät Tornionjokeen vaelluskaloihin kohdistuvan vaikutuksen kautta.
Tällä hetkellä Itämerelle on suunnitteilla yhteensä 83 merituulivoimala-aluetta, jotka muodostavat 9577 merituulivoimalan kokonaisuuden. Hankkeet sijoittuvat pohjoisten luonnonlohikantojen vaellusreitille, matkalla syönnökselle eteläiselle Itämerelle. Tällä hetkellä ei ole olemassa riittävästi tietoa merituulivoiman vaikutuksista vaelluskaloihin.
Rajanylittävät tilaisuudet, joita Rajajokikomissio järjestää eri aihealueista, kuten vesienhoidosta, kalastuksesta ja nyt viimeksi merituulivoimasta, lisäävät yhteistä ymmärrystä yhteisen rajavesistön ominaisuuksista, toteutettavista hankkeista sekä korostavat tarvetta olla riittävästi selvillä vesien ja kalakantojen tilasta, sekä hankkeiden vaikutuksista näihin ennen hankkeiden toteuttamista. Merituulivoimasta vaelluskaloille aiheutuvien yhteis- ja kumulatiivisten vaikutusten arvioinnit koko Itämeren alueella ovat tarpeen. Eri hankkeissa jo kerätyn ja tulevissa arvioinneissa koottavan seurantatiedon saatavuus eri toimijoille, hankevastaaville ja arviointeja tekeville tulee varmistaa. Tiedon puute tuulivoimahankkeiden vaikutuksista mm. vaelluskaloihin voi olla este hankkeiden lupaprosessien sujuvuudelle.
Suomen ja Ruotsin välillä solmittu rajajokisopimus on ollut voimassa 14 vuotta.
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on keskeinen toimija rajat ylittävässä vesi-, tulva- ja ympäristönsuojeluyhteistyössä, mutta yksin sen voimat ovat rajalliset. Elokuun lopussa Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa vieraili Tornionlaaksossa tutustumassa Suomen ja Ruotsin yhdessä toteuttamaan Triwa LIFE vesistökunnostus- ja ennallistamishankkeeseen. Puheessaan kuningas painotti yhteisestä ympäristöstä huolehtimista.
Tornionjoen ainutlaatuisen vesistön kestävän käytön turvaaminen vaatii rajoista riippumatonta ja laaja-alaista yhdessä tekemistä jokien alkulähteiltä merelle saakka. Komission tehtävä on kehittää ja edistää yhteistyötä vesistöalueella sekä varmistaa rajanylittävä tiedonkulku sopimuksen mukaisissa asioissa.
Komission kotisivuilta tietoa komissiosta: www.fsgk.se suomeksi, ruotsiksi, meänkielellä, pohjoissaameksi ja englanniksi.
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio avustaa vuosittain Tornionjoen vesistöalueella hankkeita ja aktiviteetteja, jotka liittyvät veteen, luontoon, kalastukseen, kulttuuriperintöön ja yhteistyöhön näissä rajajokisopimukseen liittyvissä aiheissa.
Rajajokikomissio on myöntänyt avustusta vuodesta 2016 lähtien ja vuonna 2025 avustusta jaetaan 10. kerran. Rajajokiavustuksen kokonaismäärä vuonna 2025 on 12 000 euroa ja se voidaan myöntää yhdelle hankkeelle tai jakaa useamman hankkeen kesken.
Avustuksen haku avautuu tammikuun alussa. Tarkemmat ohjeet avustuksen hakemiseen tulevat komission kotisivulle www.fsgk.se
RAJAJOKIAVUSTUKSEN HAKU AUKEAA TAMMIKUUSSA 2025
Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio avustaa vuosittain Tornionjoen vesistöalueella hankkeita ja aktiviteetteja, jotka liittyvät veteen, luontoon, kalastukseen, kulttuuriperintöön ja yhteistyöhön näissä rajajokisopimukseen liittyvissä aiheissa.
Avustuksen hakija voi olla yksityinen henkilö, yhdistys tai organisaatio. Avustus maksetaan tuen saajalle jälkikäteen hankkeen toteutuneista ja todennetuista, hyväksytyistä kustannuksista. Rajan ylittävä toiminta on hankeavustusta puoltava asia. Avustusta ei myönnetä materiaalihankintoihin ja käyttöomaisuuden hankintoihin.
Rajajokikomissio on myöntänyt avustusta vuodesta 2016 lähtien ja vuonna 2025 avustusta jaetaan 10. kerran.
Rajajokiavustuksen kokonaismäärä vuonna 2025 on 12 000 euroa ja se voidaan myöntää yhdelle hankkeelle tai jakaa useamman hankkeen kesken. Komissio voi myös päättää olla myöntämättä avustusta.
Avustuksen hakuaika alkaa tammikuun ensimmäisellä viikolla 2025 ja hakemukset tulee jättää viimeistään 10. helmikuuta 2025. Tarkemmat ohjeet avustuksen hakemiseen ilmoitetaan tammikuun alussa, kun haku aukeaa, mm. komission kotisivulla www.fsgk.se
Avustusta on myönnetty vuosina 2016–2024 yhteensä 77 670 euroa. Avustetut hankkeet edustavat vaihtelevasti eri aihealueita. Myös avustusten saajien maantieteellinen jakauma kattaa koko Tornionlaakson Torniosta Enontekiölle ja hankkeita on avustettu tasaisesti rajan molemmin puolin Suomessa ja Ruotsissa.
Eniten avustusta kymmenen vuoden aikana on myönnetty kalakantojen hoitoon ja kalastuspaikkoihin liittyviin hankkeisiin, 34 450 €, mikä kertoo rajajoen, kalastuksen ja alueen ihmisten vahvasta yhteydestä. Toiseksi eniten avustusta ovat saaneet rajan ylittävät kulttuurihankkeet, 26 800 €, joilla on elävöitetty alueen taide- ja kylätoimintaa sekä kielen elvytystä. Myös koulut ovat saaneet avustusta rajan ylittävään yhteistyöhön mm. lasten ja nuorten paikallistuntemuksen parantamiseen rajan molemmin puolin, 8 120 €. Tiedottamiseen, tiedon tallentamiseen ja esiselvityksiin liittyvät hankkeet ovat saaneet avustusta 8 300 €.
