Pääkirjoitus

Onko kaksinapaisuus Meri-Lapin heikkous?

Johtuen viimeaikaisista uutisista, lähdin pohtimaan Meri-Lapin kilpailukykyä. Alueemme ei pysty kilpailemaan esimerkiksi Rovaniemen kanssa monellakaan sektorilla, vaikka teollisuuden tuoma bruttokansantuote on Rovaniemeä korkeampi. Tähän Rovaniemi tuskiin tulee pääsemään aikoihin.


”Kemi-Tornion teollinen kokonaisuus on ainutlaatuinen koko Suomessa ja sen viennin arvo on noin kahdeksan prosenttia koko Suomen viennistä ja Meri-Lapin bruttokansantuote on noin 2/3 koko Lapin bruttokansantuotteesta”. (Lähde: Meri-Lapin kehittämiskeskus)

Vesittyvätkö korkean alueellisen bruttokansantuotteen luomat edut ja mahdollisuudet, jos yhteistyö tökkii kaupunkien kesken niin pahoin, että yritysten kehittämisyhtiökin eriytetään ”naapurikateuden” vuoksi? Tällä siis tarkoitan sitä, että nämä kaksi pientä kaupunkia kisailevat samoista hankkeista ja näin kampittavat seudullista yhteistyötä tälläkin tasolla. Sama asenne on näkynyt myös matkailumarkkinoinnissa. Meri-Lapin yhteistä näkyvyyttä ei ole. Se on jäänyt yksittäisten toimijoiden harteille.

Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelujen heikentymisen uhka ja mahdollinen vaativampien leikkausten siirtyminen Rovaniemelle on onneksi saanut aikaan yhteistyötä yli kuntarajojen Länskän puolesta. Hyvä niin, sillä kuten Kuntalehdessä 8.9.2024 todetaan: ”Kuka haluaa muuttaa tai investoida kaupunkiin, josta ei ehdi ajoissa hoitoon esimerkiksi onnettomuuden sattuessa?”

Haasteita, mahdollisuuksia ja voimavaroja

Kemin asemasta merilappilaisena kauppapaikkana ei ole kuin rippeet jäljellä. Usea kivijalkakauppa on lopettanut tai keskittänyt toimintansa Tornioon. Monen kauppiaan mielestä kemiläiset päättäjät eivät ole ottaneet tosissaan yrittäjien vaatimuksia. Toivotaan, että kaupunki heräisi kehittämään myös Sauvosaaren aluetta niin, että myös erikoisliikkeille riittäisi asiakasvirtaa. Tuoko lähiviikkoina avattava Bilteman tavaratalo uutta säpinää Kemin keskustaan, vai jäävätkö tämän ”mahtifirman” tuottamat asiakasvirrat vain radan toiselle puolelle? Se jää nähtäväksi. Olisiko nyt aika avata Corona-alueen ja Sauvosaaren välinen alikäytävä myös autoliikenteelle, joka lähentäisi alueita toisiinsa?

Osasyynä Kemin tilanteeseen on myös ajankuvan mukainen väestön ikääntyminen. Liian iso osa nuorisosta lähtee muualle, koska osa jatko-opiskelupaikoista ja työpaikoista on keskittynyt toisaalle kuin Meri-Lappiin.  Tämä on pitkän prosessin tulos. Syitä näihin en nyt lähde pohtimaan, sen saavat viisaammat tehdä.

Sitä vastoin Torniossa on nyt postiivista ”pöhinää”. Johtuuko tämä pelkästään Haaparannan läheisyydestä, vai onko kyse tekemisen meiningistä ja ”yhteen hiileen” puhaltamisesta?

Konkreettinen esimerkki yrittäjänä toimimisesta Kemissä

Olen myös itse konkreettisesti kokenut tämän yhteistyön puutteen eri alueiden välillä, mutta siitä on aikaa. Onnekseni olen huomannut, että kemiläisten päättäjien ja virkamiesten asenteissa on tullut huomattavaa parannusta asiaan sekä kilpailutusten että avoimuuden myötä.

Aikoinaan kaupungin suhtautuminen naapurikuntalaisiin oli sellainen, että alkuperäinen keminmaalaisuuteni rakensi sen näkymättömän kynnyksen, joka oli sitten esteenä monellekin kaupungin hankinnalle kauttamme. Tämä vahvistui siinä, kun kysyin yhdeltä päättävässä asemassa olevalta poliitikolta asiaa. Kiertolausein ilmaistuna asia oli siis näin: ”Keminmaalaisena sinun tuskin kannattaa yrittää kaupata täällä mitään”.  Myös virkamiehet, ihan ylintä johtoa myöten, osasivat heittää kapulaa rattaisiin.

Tämä asenne tuli tutuksi minulle, vaikka yritykseni ja itsekin olin1990 – 2010 luvuilla Kemiin rekisteröity veronmaksaja. Tuo luottamushenkilön sanoma oli sitten lopullinen sysäys muuttoon muualle. Toivotaan, että Kemikään ei enää menetä yrityksiään tällaisten asenteiden vuoksi.

Tuleva talven tapahtumista


Tämän lehden sisällössä kerrotaan myös alueen tapahtumista vuodenvaihteesta aina kevättalvelle saakka. Varsinkin maaliskuu näyttää olevan tapahtumien osalta ulkoilupainotteinen. Kevättalven suurin tapahtuma on jo vuosikymmeniä järjestetty Tornion Suurpilkit -tapahtuma, johon odotetaan yli 10 000 kävijää.

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Pekka Tuokila
päätoimittaja
pekka.tuokila@visualdesign.fi

PS. Jos sinulla on matkailuun, hyvinvointiin tai vapaa-aikaan liittyvä aihe, ota yhteyttä!