Lehden kirjoitukset
Pääkirjoitus
Viekö lohi kannattavuuden kalastusmatkailusta?
Kirjoitin edellisessä lehdessä itseäni vaivanneesta asiasta, jonka aiheena oli ”Omakohtaista kokemusta Simojoen kalastuksesta”. Kirjoituksessani kritisoin Metsähallitusta jokiemme lupakäytännöistä, jotka perustuvat pelkästään lohta kalastavien lupahintoihin ja kalastusaikoihin.
Nyt on kuitenkin asiaan herännyt myös Lapin Liitto, joka toteutti yhdessä Ammattiopisto Lappian Kalatalouden osaamisalan kanssa – Kestävä kalastusmatkailu Mari-Lapissa selvitys- ja kehityshankkeen.
Hankkeen tiedotteessa todetaan muun muassa näin: ”Hankkeen selvityksen mukaan lohenkalastukseen perustuva harrastekalastus ja palveluja hyödyntämätön omatoiminen kalastusmatkailu eivät ole tuottamassa merkittävää kalastusmatkailuelinkeinoa. Omatoimikalastusmatkailun arvon muodostuminen ei palvele aluetaloutta parhaalla mahdollisella tavalla, sillä kotimaisten ja itsenäisten matkailijoiden palvelujen käyttö on vähäistä. Parhaimmat mahdollisuudet kalastusmatkailun kehittämiseksi eivät siksi muodostu lohenkalastuksen varaan, vaan esimerkiksi hauki ja ahven ovat ulkomaalaisille kalastajille kiinnostavampia kohdekaloja”.
Olisiko tässä nyt Metsähallituksellakin paikka korjata suuntaa ensimmäiseksi vaikka erillisillä 4 tunnin edullisemmilla lupahinnoilla?
Aiheesta enemmän sisäsivuilla.
…ja lisää kalastusta
Tornionjoen lippokalastuskultturista löytyy artikkeli myös tästä lehdestä. Edellämainittu kulttuuri on valittu Suomen ja Ruotsin yhteiseksi ehdokkaaksi Unesco-kohteeksi.
”Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt Museoviraston esityksestäSuomen liittymisen monikansalliseen hakemukseen, jonka tavoitteena on saada Tornionjoen lippokalastuskulttuuri nimetyksi Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.
Institutet för Språk och folkminnen (ISOF), joka vastaa Suomen Museovirastoa, valitsi lippokalastusperinteen ehdokkaakseen monikansalliseen hakemukseen Unescon luetteloon 27.6.2023 – mutta vain sillä ehdolla, että Suomi on mukana. Lähes puolen vuoden odotus ja jännitys palkittiin juuri ennen joulua, kun ministeriö ilmoitti päätöksestä työryhmälle.” Tästäkin on aihetta olla ylpeä merilappilainen. Lue lisää sivuiltamme.
Lentoliikenteestä
Jos Meri-Lapissakin on taisteltu lentokentän puolesta, on myös Oululla omat vaikeutensa. Tästä Kaleva kirjoittaa näin: ”Oulun ongelmana on olla väliinputoajan roolissa. Oulu ei ole matkailukenttä, koska Oulun seudulla ei ole sellaisia vetovoimaisia matkailukohteita, jotka houkuttelisivat lentämään Ouluun.
Miten on Kemi-Tornio lentoaseman tilanne? Finnairin lennot Kemi-Tornion ja Helsingin välillä jatkuvat valtion tukemina maaliskuuhun 2026 saakka. Mitä sen jälkeen?
Viimehetken tietona sain kuulla, että paikkakunnalle oltaisiin puuhaamassa Meri-Lappi lentoon -tapahtumaa. Liittyisiköhän tämä jotenkin aiheeseen? Mene ja tiedä.
Meri-Lapin kesän tarjonta on monipuolista
Ainutlaatuinen luonto, kolme kalaisaa jokea ja kaunis saaristo antavat loistavat puitteet lomailuun, harrastamiseen ja muuhun vapaa-aikaan. Olemme parin vuoden ajan eläneet tiukkoja aikoja koronan ja Venäjän aiheuttaman sodan uhkan varjossa. Tämä on vaikuttanut merkittävästi ihmisten kulutuskäytäntöihin ja matkustamiseen.
Toivottavasti tästä kesästä tulee vilkas niin kaupalle kuin matkailullekin.
Mukavaa kesää kaikille!
Merilappi.com
Pekka Tuokila
päätoimittaja
pekka.tuokila@visualdesign.fi
PS. Jos sinulla on matkailuun, hyvinvointiin tai vapaa-aikaan liittyvä aihe, ota yhteyttä!
